Lauantaita!

Istuskelen suihkunraikkaana kämpässäni -päivän työt on tehty ja maha täynnä :) Mulle iski eilen armoton venäläisen ruuan himo ja eihän siinä auttanut muu kuin pyöräyttää пельмени hirvenjauhelihasta. Oijjoij, mitä herkkua! :P Niitä onkin sitten tänä viikonloppuna mutusteltu aivan urakalla :)

Pelmenejä.

Tänään olis ohjelmassa siivousta. Rudi tulee keskiviikkona, ja kämpän pitäisi olla dog friendly environment siihen mennessä :) Huomenna näen koirulin pitkästä aikaa, maanantaina ja tiistaina käydään lenkkeilemässä ja varmastikin mummua ja pappaa moikkaamassa. Keskiviikkona iskä, minä ja Rudi suuntaamme sitten tänne.
Mä näin jo viime yönä painajaista, että kaikki menee ihan päin perärööriä ja Rudi lähtee viikon jälkeen takaisin kotiinsa. Jännittää jännittää jännittää..! Mutta miksi mä en osaisi hoitaa ja omistaa koiraa? Meillä on ollut kotikoira jo pian yhdeksän vuotta ja siinä sivussa oon myös hoitanut muiden koiria. Ehkä se on vähän niin kuin autolla ajo.. taidot kyllä muistuu mieleen ja kaasuttelu tuntuu ihan luonnolliselta, vaikka olisikin ollut vähän taukoa ajelemisesta. Ehkä eniten mua epäilyttää se, että mä oon nyt sitten Rudin "oma ihminen". Vain minä. Vastuuta ei voi jakaa.. niin kuin yks kaveri sanoi: "Onnee vaan YH-äidille!". Näitä sinkkuelämän huolia taas..

Sinkkuilusta tulikin mieleen: luuleeko miehet tosiaan, että sinkkunaisia on oikeus kohdella niin kuin.. kuin.. äh, tänä aamuna ei tuu napakkaa tekstiä.. eniveis, onnistuin kuulemma suututtaan viikolla yhen jätkän, joka yritti vähän lähennellä.

Ehkä mä tarvisin tämmösen paidan.. Mariko for Mentalwear.

Mä en voi sietää enää tuommosta käytöstä, kun oon saanut kantapään kautta kokea, että viattomat eleet voi muuttua inhottavaksi ja kiusalliseksi lähentelyksi. No, tällä miehellä taitaa muutenkin olla jotain ongelmia ja onneksi ei liikuta paljon samoissa porukoissa. Epätoivoiset äijät on kuvottavia.