Not Pregnant but...

I wonder..

tuntuukohan raskaana oleminen tältä? Ei niin, että mulla ois erityisen raskas olo (huolimatta elopainon kerryttämisestä rakkaan ystäväni suklaan avulla), mutta mun mieliala on hyvin odottava.
Ajatukset kulkee samoilla urilla koko ajan ja harhailee hiihtolomaviikkoon tuon tuostakin. Mun koirakuumeeseen on liittynyt hyvin fyysisiä oireita jo pitemmän aikaa (kuten vilunväristyksiä ja perhosia mahassa upeiden koirien lähettyvillä. Tiedättehän, sama olo kuin nähdessäsi supersuloisen vauvan, joka tekis mieli kaapata syliin :D), mutta tämän hetken olotila on jotenkin epätodellinen. Päällimmäinen kysymys takoo päässä koko ajan.. ONKO MUSTA TÄHÄN?

Hiihtolomalla sitten mun ja Rudin yhteinen elämä vihdoin alkaa. Tätä odotusaikaa onkin kestänyt jo puolisen vuotta ja lopultakin saan koirulin tänne mun luo. Kaverit alkaa jo kyllästyä mun "Sitten kun se koira tulee, niin.." -juttuihin.

Yritän olla innostumatta liikaa, koska tässä -kuten mun elämässä aina- on iso MUTTA: Rudi on jo vähän iäkkäämpi koiraherra ja jos se ei sopeudu asumaan täällä mun luona, se saa palata takaisin nykyiseen kotiinsa. Meillä on siis ensin koeaika... jännittävää.

Tervetuloa seuraamaan, millaisia tassunjälkiä Nutellan elämään ilmaantuu..! Tales and Tails kuittaa.